Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Vertaus viinitarhan työmiehistä

Siirrytään Matteuksen evankeliumin lukuun 20:

 

Vertaus viinitarhan työmiehistä

"Taivasten valtakunta on kuin talonisäntä, joka lähti aikaisin aamulla palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa.

2. Kun hän oli sopinut työmiesten kanssa yhden denaarin päiväpalkasta, hän lähetti heidät viinitarhaansa.

3. Kolmannen tunnin (Vuorokauden valoisa aika jaettiin 12 tuntiin. Kolmas tunti oli n. klo 8-9.) vaiheilla hän lähti ulos ja näki torilla vielä miehiä seisomassa joutilaina.

4. Hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani. Maksan teille sen, mikä on oikein.'

5. Niin he menivät. Kuudennen ja yhdeksännen tunnin aikaan hän lähti taas ulos ja teki samoin.

6. Ja kun hän lähti ulos yhdennentoista tunnin vaiheilla, hän tapasi vielä joitakin miehiä seisoskelemassa. Hän kysyi heiltä: 'Miksi seisotte täällä kaiken päivää joutilaina?'

7. He vastasivat hänelle: 'Koska kukaan ei ole meitä palkannut.' Hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani.'

8. Illan tultua viinitarhan isäntä sanoi tilanhoitajalle: 'Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeisistä alkaen ensimmäisiin asti.'

9. Ne, jotka oli palkattu yhdennentoista tunnin tienoilla, tulivat ja saivat kukin denaarin.

10. Kun sitten ensimmäiset tulivat, he luulivat saavansa enemmän, mutta myös he saivat kukin denaarin.

11. Sen saatuaan he nurisivat talonisäntää vastaan

12. ja sanoivat: 'Nämä viimeisinä tulleet ovat tehneet työtä vain yhden tunnin. Kuitenkin sinä teet heidät samanvertaisiksi meidän kanssamme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen.'

13. Mutta isäntä sanoi yhdelle heistä: 'Ystäväni, en minä tee sinulle vääryyttä. Etkö sopinut kanssani yhdestä denaarista?

14. Ota omasi ja mene. Mutta minä tahdon antaa tälle viimeiselle saman verran kuin sinullekin.

15. Enkö saa tehdä omallani, mitä tahdon? Vai katsotko pahalla silmällä sitä, että minä olen hyvä?'

16. Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi."

 

 

(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 20:1-16)

 

Vertaus viinitarhan työmiehistä

 

1.Lukujako saattaa tässä vaikuttaa epäonnistuneelta, koska Jeesuksen nyt esittämä vertaus liittyy luvun 19 viimeisiin jakeisiin. Pietari oli tehnyt kysymyksen, 19:27. Jeesus vastasi hänelle 19:30:ssa, ja nyt seuraa vastauksen lisäselvitys. Vertaus ei kerro suoritetun palvelustyön palkitsemisesta, vaan kuvaa pelastusta tai iankaikkista elämää. Tämä palkka on kaikille sama, riippumatta siitä, tuleeko »aamulla» vai »yhdennellätoista hetkellä». Jaksoa valaisee edelleen hyvin kertomus kotona olevasta pojasta tuhlaajapoikavertauksessa (Luuk 15:11-32), ja sen rinnalla on luettava myös vertaus kolmesta palvelijasta, Matt 25:14-30. Jeesus korottaa tällä vertauksella taivasten valtakunnan korkealle kaikenlaisen kristillisyyden varjolla tapahtuvan voiton tavoittelun yläpuolelle. Jumalan laupeus ja armo on sama kaikille, jotka tahtovat ottaa sen vastaan. Viininkorjuu alkoi syyskuun lopulla, ja sitä kesti sateen tuloon saakka. Ellei sato ollut siihen mennessä korjattu, se tuhoutui. Siksi pidettiin kiirettä, jotta sato saataisiin katon alle. Kaikki työntekijät olivat tervetulleita, vaikka he olisivat voineet olla mukana työssä vain muutaman tunnin. Työpäivä kesti kello kuudesta aamulla kuuteen illalla. Sekä roomalaiset että juutalaiset nimittivät kello kuutta aamulla päivän ensimmäiseksi hetkeksi.

2.Denari "(dênarion)" oli työläisen tavallinen päiväpalkka, samoin roomalaisen sotilaan. Tämä roomalainen 3,9 gramman painoinen hopearaha vastasi kreikan drakmaa. Se oli tärkein roomalainen hopearaha ja siinä oli kymmenen (myöhemmin 16) assia (»ropoa»), joka oli kupariraha. Keisarinvallan aikana denarissa oli hallitsevan keisarin kuva ja päällekirjoitus, 22:19-21. Neljällä denarilla saattoi ostaa karitsan. Kaikkialla Ut:ssa, missä sanaa on käytetty, se kuvaa kunnollista maksua. Ensimmäiset palvelukseen otetut työmiehet halusivat tietää palkkansa ennen kuin ryhtyivät työhön. Tällaista sopimusta ei tehty muiden työhön pestattujen kanssa, mikä osoittaa ensimmäisten olleen kiinnostuneimpia palkasta.

3.Kolmas hetki oli kello yhdeksän aamulla. Joutilaisuuden ei tarvinnut merkitä laiskuutta. Tori oli sen ajan työnvälitystoimisto, ja miehet odottivat siellä, että joku ottaisi heidät työhön. Varustetuissa kaupungeissa tori sijaitsi yleensä kaupungin portin läheisyydessä.

4.Työmiesten kanssa ei sovittu palkasta. He luottivat isännän sanaan. He eivät vaatineet mitään, mutta saivat lupauksen kohtuupalkasta.

5.Kuudes hetki oli keskipäivällä, yhdeksäs kello 15. Jumala kutsuu työmiehiä viinitarhaansa kaikkina aikoina aina viime hetkeen saakka. Viinitarhan herra teki aloitteen. Meidät kutsutaan silloin, kun Jumala tulee meidän luoksemme, ei silloin, kun näemme hyväksi asettua hänen palvelukseensa.

6.Yhdestoista hetki oli kello 17. Oli enää tunti jäljellä työpäivästä, sillä se kesti harvoin yli 12 tuntia, Joh 11:9. Nämä toimettomat olivat tuhlanneet yksitoista päivän kahdestatoista tunnista, mutta viinitarhan herra löysi heidätkin. Ellei hän olisi tullut heidän luokseen, he olisivat kuluttaneet hukkaan viimeisenkin tunnin.

7.Mitään ei puhuta laiskuudesta. Miehet olivat odottaneet koko päivän, että joku olisi tarvinnut heitä, mutta vaikutti epätodennäköiseltä, että kukaan olisi halunnut palkata heitä tunniksi. Isäntä ei ajatellut ainoastaan omaa viinitarhaansa, hän ajatteli myös työttömiä.

8.Palkka tuli juutalaisten lain mukaan maksaa auringon laskiessa (klo 18), 3 Moos 19:13; 5 Moos 24:15. Niin ei aina tapahtunut, mutta työmiehellä oli oikeus vaatia välitöntä maksua, jos hän tahtoi. Tämä suojasi köyhiä työntekijöitä työnantajan taholta tulevalta väärinkäytöltä.

9.Jumala ei laske, miten kauan olemme tehneet työtä hänelle. Hän pitää tärkeänä uskollisuutta tehtävässä, jonka olemme häneltä saaneet. Viimeisinä tulleet saivat saman palkan kuin ensimmäisille oli luvattu. Työmiehet jakautuivat oikeastaan kahteen ryhmään. Toinen ryhmä oli tyytyväinen palkkaansa, toinen ei. Kauan työskennelleet panivat merkille, mitä toiset saivat (j. 10), ja olivat tyytymättömiä siihen, että viinitarhan herra antoi näille saman palkan. Nämä eivät olleet tehneet mitään sopimusta, mutta viinitarhan herra osoitti heitä kohtaan suurta anteliaisuutta.

10.Koko päivän uurastaneet viinitarhan työntekijät muistuttavat tuhlaajapoikakertomuksen vanhempaa veljeä, Luuk 15. He katsoivat olevansa oikeutettuja suurempaan palkkaan kuin toiset.

11.He ottivat vastaan maksun, mutta alkoivat heti valittaa, koska olivat mielestään kärsineet vääryyttä. "Napisivat (gongydzè)" oikeastaan 'nurisivat', 'mutisivat'.

12.Napisevien työmiesten työssä ei ollut mitään huomauttamista. He olivat työskennelleet jopa keskipäivällä, jolloin toiset hakeutuivat varjoon. "Helle (kausèn)", esiintyy 15 kertaa Septuagintassa ja kuvaa lämmintä, polttavaa tuulta. Ne työmiehet, joista he valittivat, eivät olleet edes hikoilleet, sillä he olivat tehneet työtä vain tunnin koko päivänä, lisäksi sellaisena aikana, jolloin tavallisesti oli viileätä.

13.Sopimusta ei ollut rikottu, mutta työnantaja käytti sellaista menetelmää, että hän maksoi kullekin tämän mahdollisuuksien mukaan. Sana "ystävä (hetairos)", on tuttavallinen puhuttelusana: toveri, hyvä ystävä. Mies oli yksi niistä, jotka olivat tehneet sopimuksen ennen työhön ryhtymistä, j. 2. Kun hän nyt sai, mitä oli sovittu, hänellä ei tietenkään ollut oikeutta syyttää viinitarhan herraa epäoikeudenmukaisuudesta. Hän tiesi työn alkaessaan, miten pitkä työpäivä olisi, ja hän tiesi senkin, että päivällä oli kuuma.

14.Sanatarkasti käännettynä isäntä sanoo: »Ota ylös» "(aron)", ikään kuin rahat olisivat olleet pöydällä hänen edessään. On mahdollista, että puhuteltu mies oli kieltäytynyt ottamasta maksua.

15.Koska kaikki tulee armosta, Jumalalla on oikeus antaa tai olla antamatta. On tarkoin pidettävä huoli, että ei käytä väärin Jumalan hyvyyttä ja napise siitä, mitä hän tekee. Mikään laki ja mikään periaate taivaassa tai maan päällä ei voi kieltää tätä suvereenia armon tuhlausta. Syyte, että armo voisi olla epäoikeudenmukainen, torjutaan voimakkaasti. Ensimmäinen kysymys vastaa itse puolestaan. Mikään laki ei voi kieltää tätä vapaata armon osoittamista. »Katsoo karsaasti sitä, että minä olen niin hyvä», kuului tavallinen juutalainen sanonta tarkoittaen kateutta, vapisevaa asennetta, 5 Moos 15:9; 28:54.

 

Sivun alkuun

 

©2019 RIKAS NUORUKAINEN - suntuubi.com